keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Fashion inspiration


Huomaa myös, että sivupalkkiin on tullut taas uutta kyselyä koskien blogini parantamisehdotuksia!

Ihmeaine Dermatend

Oletteko koskaan kuulleet luomenpoistovoiteista? En mäkään pari viikkoa sitten. Mulla on suhteellisen paljon luomia ja olenkin niitä joskus pari kolme vuotta sitten käynyt laserilla muutaman poistattamassa. Lääkäri ei kuitenkaan nähnyt syytä poistattaa muita haluamiani luomia ja tämä on jäänyt minua vaivaamaan. Sitä paitsi yksi kirotun kallis laseroitu luomi kehtasi kasvaa vielä takaisinkin. Yhtenä päivänä selailin uudestaan luomenpoistoja käsittelevää nettipalstaa vertaillakseni hieman laserpoiston hintoja eri yksityissairaaloiden välillä, sillä yleisellähän ne eivät poista esteettisiä virheita ollenkaan. Törmäsin siellä ensimmäistä kertaa tähän kyseiseen voiteeseen tai lähinnä suomalaisen kokemukseen aiheesta.  

Jatkoin etsimistä hakusanalla "mole remover creme experience/experiencies" englanninkielisistä lähteistä ja löysin sitä kautta voidetta valmistavan merkin, Dermatendin. Sivusto ei näyttänyt mun mielestäni mitenkään vakuuttavammalta kuin TV-Shopin mainokset, mutta muualta löydetyt tiedot kokemuksista vaikuttivat lupaavilta. Missään ei sanottu, että aine ei toimisi, puhuttiin lähinnä vain sen mahdollisista vaaroista. Tilasin sitä pienen tuubin kotiin kokeiltavaksi. Pakko on vaan nyt sanoa, että se toimii. Usko tai älä. 

Mä en tiedä yhtään mitä kaikkea vaarallista aine sisältää, mutta ainetta mainostetaan "all naturalina" ja se tuoksuukin hieman siirapille. Sisällysluettelossa lukeekin tällaiset aineet: distilled water, Sanguinaria Canadensis, vegetable glycerin, butter of zinc ja germall plus.


Aineen käytössä on esitteen mukaan seitsemän eri vaihetta ja toimin juuri niiden mukaan. 

1. Viilasin luomea, kunnes se oli siinä pisteessä, että se alkoi melkein vuotamaan verta. Tämä on kaikkein tärkein ja varmaankin epämiellyttävin vaihe. 
2. Pesin luomea lämpimällä vedellä ja saippuaa käyttäen ts. kävin suihkussa.
3. Kuivasin alueen huolellisesti pyyhkeellä.
4. Hieroin Dermatend-tuubia ennen avaamista. Tämä vissiin sen vuoksi, että varmistetaan kaikkien aineiden menevän sekaisin.
5. Lisäsin ainetta koko luomen alueella sormen päitä käyttäen. Ainetta tulee lisätä luomen alueelle tarpeeksi, sillä se imeytyy luomeen hieman. Vältä aineen laittamista muualle kuin luomen päälle. Mä tyrin yhden luomen kohdalla tässä asiassa ja siihen ympärille muodostui myös rupi, kuten näet seuraavassa kuvassa. 
6. Annoin aineen vaikuttaa 20-30 minuuttia. Ensimmäisen 5-10 minuutin kuluessa voi tuntua pistelyä ja jollei sitä tunnu, jokin noista ensimmäisistä vaiheista (tod.näk. 1) on mennyt pieleen. Punaisuus ja turvotus ovat normaalia, mulla ainakin oli. 
7. Pesin aineen pois.

Seuraavan 24 tunnin aikana luomen päälle pitäisi syntyä rupi, jota ei saa itse koittaa poistaa (jää arpi).  Rupi putoaa itsellään pois ja luomi on poissa. Kuulostaa hullulta, mutta toimii.


Kuvassa ei sitten ole nännini, vaikka joku ystävistäni ensin niin luulikin ( :D ), vaan tuossa rinnan yläpuolella, kainalon lähistössä oleva entinen rupeutunut luomeni. Siitä sitten rupi tippuu ajallaan pois ja alta paljastuu uusi "virheetön" iho. 

Tuosta pienestä putkilosta riittää tavaraa muuten useammallekin luomella kuin sille mainostetulle neljälle. Itselläni on varmaankin kymmenes rupi menossa.


Omatoiminen luomenpoisto ei tietenkään ole suositeltavaa, sillä kaikkia luomia ei tule poistaa esimerkiksi melanoomaepäilyjen takia. Mun luomeni ovat kuitenkin lääkärillä tutkitettuja ja siksi uskallan poistaa niitä näin.

Toivottavasti tästä postauksesta oli apua edes jollekin. Itse olisin kaivannut tällaista infopakettia etsiessäni tietoa kyseisestä aineesta, sillä suomenkielistä infoa ei ollut ollenkaan saatavilla.

myöhempi edit. Oon tällä hetkellä keräillyt jo kuvia toiseen postaukseen tästä (tulossa joulukuun loppu-tammikuun alku), jossa näytetään kuinka dermatend on mulla ihan oikeasti vaikuttanut ja miltä näyttää, kun sillä poistetaan luomia! Ennen ja jälkeen kuvia mm. 

Uusin Dermatend-postaus löytyy tämän linkin alta!

tiistai 28. helmikuuta 2012

Daim

Taas tulee tylsää ruokaohjetta. Valitan, mutta mulla on ruoka tällä hetkellä suurimmaksi osaksi mielessä heti selän jälkeen, mutta en jaksa keskittyä vatvomaan ruumini ruhjeita eli vain tämä jäi jäljelle.

Kaikki alkoi lauantai-illan hamppareista. Sen jälkeen en ole saaanut herkutteluani kuriin eli syönyt mitään järkevää ruokaa. Sunnuntai meni lauantailta jääneiden hamppareiden parissa, maanantaina bagelia ja donitsia, tänään (lue lähes pelkästään) daimia. Oon sellainen sokerihiiri, että jos mulla on nälkä, mun rupeaa heti tekemään mieli makeaa. Silloin yleensä hälytyskellot soivat mun päässäni ja ymmärrän syödä oikeaa ruokaa ja kas kummaa, samalla makean nälkäkin häviää. Tänään ne eivät siis soineet. 


Mun teki kauheasti mieli makeaa, mutta en laiskana tyttönä viitsinyt kävellä 500 metriä kauppaan ostamaan mielihalun tyydyttäjiä. Ratkaisin asian valmistamalla itse karkkini. Mä tein Daimia, tosin ilman sitä suklaakuorrutetta, kun sitä multa ei löytynyt valmiiksi jääkaapista. Tota mä sitten söin tänään kuin leipää... En voi olla kauhean ylpeä itsestäni, vaikka hienon herkun sainkin aikaan. Huomenna mä tsemppaan!

Vastaavien tilanteiden varalta tahdon jakaa tämän reseptin, jotta te muutkaan karkkisyöpöt ette jää laiskuutenne vuoksi ilman makeaa. Tässä se tulee:

3 rkl voita
3 rkl tummaa siirappia
1 dl sokeria
1 dl mantelijauhetta
1 rkl kaakaojauhetta

150 g suklaata sulatettuna (päälliseksi)

Voi sulatetaan ja joukkoon lyödään loput aineet. Annetaan kiehua hetken ja kaadetaan tasaiselle alustalle leivinpaperin päälle. Älä vaan sitten kaada tota mömmöä muovin, esimerkiksi elmukelmun päälle, kuten mä kerran vahingossa tein. Muovi sulaa sinne tulikuuman Daimin alle ;s

Daimista saa kahdenlaista pistämällä sen eri paikkaan jäähtymään; jääkaapissä siitä tulee hieman pehmeämpää ja pakkasessa todella kovaa (kuten Daimit yleensä ovat). Ohje on muuten taas tosi helppo, kuten mun muutkin ohjeeni. Kaikki vain sekaisin ja se on siinä.

Herkuttelut sikseen ja tiedotetta eilisestä lääkärikäynnistä. Selkä sai tällaisen tuomion: selkärangan pehmytkudosten vaurio ja 2 viikkoa lepoa. Jollei tämä auta, niin toiset 2 viikkoa lepoa samaan syssyyn. Täysin levotta mä en kyllä aio jäädä, koska en malta millään olla noin kauaa aloillaan, vaan aion kuluttaa energiani vaikka sitten pyöräilemällä. Sitä mä saan kuitenkin tehdä.

Adios!

maanantai 27. helmikuuta 2012

Tänään laittaisin päälleni...


Jos mulla olisi loputtoman suuri vaatekaappi ja tolkuttomasti rahaa, laittaisin seuraavanlaisen asustuksen päälleni tänään. Rahasta puheen ollen, kävin eilen lunastamassa kirppispaikastasaamani rahat. Voittoa mulle tuli viikosta suunnilleen 168 euron edestä. Ihan hyvin siis lukuunottamatta sitä, että multa hävisi jotain tavaraa ja hintalappuset vaihtelivat paikkojaan. Parhaat myyntipäivät olivat odotetusti viikonloppuina. Ensi kerralla olenkin sitten jo paljon kokeneempi kirppismyyjä ja teen kaikki metkut ettei ketään pystyisi anastamaan tuotteitani. Kyselin jopa myyjiltä ohjeita siihen :D 

Muihin aiheisiin; mulla on ollut selkä tosi kipeä jo kaksi viikkoa pienen puoltakaperivolttiepisodin vuoksi ja hankkiudun vihdoin lääkäriin. Ensin selän lihakset olivat vain kipeät, mutta nyt kipu tuntuu lähinnä rangassa. Toivottavasti osaavat sanoa mikä sitä vaivaa, sillä mun oloni on jo aika tukala kun kaikki tekeminen sattuu. 

Hyvää viikon alkua kaikille!

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Hamburgers and BBQ sauce


Teimme lauantaina viikonlopun ja Putouksen finaalin kunniaksi kunnon mättöruokaa eli hampurilaisia iltasafkaksi. Tulos oli erittäin onnistunut ja maistuva, tosin mulla tuli taas ton jättiannoksen jälkeen huono olo, mutta oli se sen arvoista! Hampurilaisen välissä oli itse muotoillun pihvin lisäksi paistettu kananmuna, kaksi cheddar-juustoviipaletta, ananasrengas ja kaksi palaa pekonia sekä tietty pakolliset kasvikset puhumattakaan tärkeimmästä eli BBQ-kastikkeesta. Ai niin, K haki itselleen Hesestä vielä pari pussia kurkkumajoneesia.


Meidän home made BBQ-kastike on niin herkullista, että haluan jakaa sen taivaallisen ohjeen teillekin. Ohje on omaan makuumme muunneltu versio jostain ensimmäisestä BBQ-kokeilustamme. Kastike on muuten älyttömän helppo tehdä, sipulit vain kuullotetaan ja sitten lisätään loput raaka-aineet ja annetaan hautua. Suosittelen!

Kallen BBQ-kastike

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä

1 dl punaviiniä
1 dl fariinisokeria
loraus punaviinietikkaa
loraus Worcesteshiren kastiketta
1 dl tomaattisosetta (käytämme yleensä tomaattipyrettä)
40 g voita
vähän tuoretta chiliä
mustapippuria
1 rkl sinappia
vettä 0,5-1dl (tai oman maun mukaan, riippuu kuinka paksua kastikeesta haluat)

Valmistusohje:
1. Kuullota sipulit oliiviöljyssä
2. Lisää muut aineet. Meidän lorauksemme tarkoittaa yleensä noin ruokalusikallista tai alle.
3. Kiehauta kaikki ainekset.
4. Anna hautua miedolla lämmöllä 30-60 min.

Nauti hampurilaisten, ribsien tai lihan kanssa. Mun mielestäni kastike on parhaimmillaan seuraavana päivänä.

lauantai 25. helmikuuta 2012

3 x Mint jeans


Yhtenä päivänä tällä viikolla kävin Zarassa kokeilemassa pastellisia mintunvärisiä housuja, koska sellaiset näyttävät vaan yksinkertaisesti niin mageilta tällä hetkellä. Pukukopissa ne samaiset housut eivät näyttäneetkään yhtä hyvältä mun päälläni. En tiedä riippuiko se mun muusta outfitistä, vaan eikö minttu vaan ole mun värini, mutta päätin silti haastaa itseni keräämään kolme kokonaisuutta näiden housujen ympärille. Jos vaikka kävisin vielä kerran kokeilemassa niitä ja ne näyttäisivätkin kivalta mun päälläni. Eikös muuten leopardikuvio ja minttu näytäkin yllättävän hyvännäköisiltä yhdessä?


Minttuisaa menoa
Sporttisempi rento kokonaisuus kaikenlaiseen käyskentelyyn.
- mihin: kouluun, kaupungille, mihin vaan
- vaalea perusvaatetus (neule, pusero...)
- värikkäät asusteet
- tennarit


Särmikästä pastellia
Casual-tyylistä pukeutumista särmikkäin asustein.
- rento neule irrotettavalla peter pan-kaulurilla
- aurinkolasit ja rajoitetusti koruja
- muusta asustuksesta poikkeavan värinen laukku
-  vaalea nahkatakki
- särmät kengät


Juhlavaa minttua
Mihin tahansa tyylikkäämpään juhlaan.
- neutraalin värinen pusero tai toppi
- näyttävä kaulakoru
- mahdollisesti nude tai vaaleanpunainen bleizeri
- näyttävät kengät ja niihin sopiva clutch

pictures: weheartit ja oma polyvoreni

perjantai 24. helmikuuta 2012

Marni for H&M


Eli tuollainen kampanja on tulossa H&M:ään 8. maaliskuuta. Enempää palstatilaa en tapaukselle viitsi antaa, sillä mallistosta en ostaisi kuin yhdet kengät, ne korolliset.  Loput vaatteista ovat liian 60-lukumaisia mun makuuni. Mun oli tarkoitus tehdä näistä vaatteista tykkää/ei tykkää-kollaasi, mutta 'ei tykkää' oli lähes täynnä, kunnes luovutin. Täältä voi käydä katsastamassa pidätkö sinä Marni for H&M-vaatteista. 

PS. Korut ovat myös ihan hauskoja. Tosin sana 'ihan' kertookin kaiken mun kiinnostuksestani.

Everything's gonna be alright

Tässä olisi taas tätä taidokkaasti otettua pari päivää päivän asua ihan pukukopista tälläkin kertaa. Hieman nahkahousua ja sen sellaista. Olisin panostanut hieman enemmän kokonaisuuteen,ellei mulla olisi ollut hirvittävä kiire salille ja autokouluun. Mulla on muuten tänään puolilta päivin ensimmäinen ajotunti!! Varokaa siis liikenteessä. Mä tunnen jonkinlaista häpeää, että ajan kortin vasta nyt kun osalla kavereista on ollut se jo kolme vuotta. Eihän siinä oikeasti pitäisi olla mitään erikoista. Mun pitäisi ajatella vaan, että minkäs sille mahtaa, kun pistin ne rahat mieluummin lääkiksen valmennuskurssiin. Voin sanoo sen olleen kyllä turhan (ja turha) kallis investointi...

takki, neule ja housut: Zara // huivi: GT // kengät: DinSko // laukku: Longchamp

Pääsinkin hyvin aasinsiltana aloittamaan negistelyn ja voinkin jatkaa samalla linjalla, sillä eilen mikään muu kuin kuntosali ei mennyt putkeen. Jos mun murheeni eivät kiinnosta, niin suosittelen lukemisen lopettamisen kokonaan tähän pisteeseen.

Kävin taas kirppiksellä ja mun paikalta oli hävinnyt hitosti tavaraa. Mistään niistä ei oltu ilmeisesti maksettu, sillä tuottoa oli tullut hyvin vähän verrattuna tavaran määrään häviämiseen. Hauskaa oli myös se, että joku ryöväri oli vaihtanut mun omien kenkieni hintalappuja keskenään ja ilmeisesti saanut ostettua ne jo alkujaan todella paljon kalliimmat halvempien hinnalla. Toisissa luki mustat saappaat ja toisissa mustat ylipolven saappaat. Hintakin oli täysin eri, sillä ne ylipolven saappaat olivat maksoivat uutena paljon enemmän ja olivat muutenkin paremmassa kunnossa kuin ne toiset tekonahkaiset. Niihin oli laitettu oikein häläritkin. Sinne meni hienot kengät kolmella eurolla, toivottavasti se perkele on nyt edes tyytyväinen saappaihinsa. Ettäs kehtaavat.

Kävin eilen myös suosikkipaikassani Kertussa syömässä erään seurueen kanssa eikä mikään mennyt kuten olisi pitänyt. Teen tästä yhteenvedon ranskalaisin viivoin tai tämä negistelyn määrä ylittää sallitut raja-arvot:
     - Irish coffeeta ei saanut, koska viskipulloa ei oltu avattu (? what)
     - odotimme alkupaloja todella kauan, pöytään saapuessa olivat jo jäähtyneet
     - odotin ruokaani niin kauan, että toiset ehtivät syömään omansa ja odottamaan minun saavan ruokaa
     + saimme jälkkärit ilmaiseksi

Mietin miten ihmeessä jaksoin olla niinkin kärsivällinen, vaikka yleensä olen nälkäisenä kuin perseeseen ammuttu karhu. Pointsit mulle siitä. 

torstai 23. helmikuuta 2012

Something new: Gold&White


Pläräsin ihan paniikissa H&M:n nettisivuja muutama päivä sitten todetakseni vain noiden 9,95€ hintaisten kultaisten neuleiden ovat menneet kuin kuumille kiville. Turun keskustan molemmissa liikkeissä keskiviikkona niitä kuitenkin löytyi yllin kyllin. Ostin tietysti heti sellaisen kokeilematta, koska rakastan yli kaiken kaikkea kultaista ja kiiltävää. On muuten huono tapa ostaa tuote sovittamatta ensin. Voisi jäädä jotain ostoksia tekemättä, kuten tästä postauksesta voi todeta.

Kotiin päästyäni illalla kokeilin kuitenkin neulette. Ei herranjumala, että se näyttikin aivan hirveältä. En tiedä miten kuvailisin sitä, mutta ekana mulle tuli mieleen joku kala. Ehkä se näytti myös hieman halvalta. Näköjään jokin vaate voi olla liian kultainen, en olisi uskonut. Palautukseen menee, ellen sitten alakin jostain mielenhäiriöllisestä syystä pitää siitä. Toivottavasti se näyttää jonkun toisen päällä paremmalta kuin mun päälläni.

Tuosta valkoisesta puserosta mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Mieli tekisi sitä vielä sinisenä, vaikka kaupat myyvätkin tällä hetkellä ei-oota. Nämä puserot ovat muuten menneet Turussa hyvin kaupaksi, myyjä sanoi perjantaina tai viimeistään maanantaina tulevan seuraava lasti näitä ihanuuksia. 


Sattuuko sulle virheostoksia vai ostatko aina harkiten (ja sovittaen)?


PS. Ostin myös solariumkortin, vaikka tiedän vallan hyvin sen olevan pahasta. Turhamaisuus vei kuitenkin voiton tällä kertaa. Jotkut juo tai polttaa, mä käyn solariumissa. Olkoot näin.

She is too thin now


Mun sydämeni särkyi juuri! Ei rakkaushuolista tälläkään kertaa, vaan siksi että mielestäni yksi maailman kauneimmista naisista, plus-kokoinen huippumalli Crystal Renn on menettänyt täysin hohtonsa. Kunnioitukseni häntä kohtaan koki syvän kolauksen. Ai miksi? Skrollaapa hiirellä hieman alaspäin nähdäksesi seuraavat kuvat hänestä. Neitokainen on hieman muuttunut.


Tässä hän on nyt: laihana ja aivan samanlaisena kuin muutkin mallit., surullista. Mikään ei erota häntä enää muista sadoista malleista. Crystal on nyt ilkeästi sanottuna massatavaraa... Mä pidin hänestä paljon paljon enemmän plussakokoisena, sillä on hyvin rohkeaa pitää itsestään sen kokoisena mallimaailman paineiden ympäröidessä. Ja eikö hän kieltämättä ollut kauniimpikin pyöreämpänä. Maailman muotiviikoilla taas näkee karun totuuden, että mitä suurempi merkki, sen pienemmän mallit. Karseaa katseltavaa välillä. Kaikkein pahinta on se, että oma silmä on ajan myötä tottunut liian laihoihin malleihin. 36-kokoinen malli rupeaa näyttämään jo suurelta kaikkien niiden luuviulujen keskellä.

Eikö tämä laihuusintoilu ala jo vihdoin siirtymään kohti historiaa? Ilmeisesti ei, jos se on muotisuunnittelijoista kiinni. Monet heistä perustelevat valintojaan sillä, että vaatteet näyttävät paremmilta laihan ihmisen päällä. Minun ymmärrykseni mukaan muotisuunnittelijan tulisi osata suunnitella vaatteita suuremmillekin kuin nollakoon malleilla, jotta häntä voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa todelliseksi ammattilaiseksi. Uimapuvitkaan eivät näytä millään hyvältä liian laihoilla kävelevillä vaatehenkareilla, vaan sensuelleilla muodokkailla naisilla, vai mitä mieltä olet alla olevista kuvista?



Käy katsomassa tämä linkki ja mieti miten asiat sinusta ovat. Ehkä Tara Lynn on mielestäni jo hieman liian uhkea, mutta katsopa tuota Tanya Gervasia (tai huikeaa Crystal Rennia tämän postauksen uimapukukuvissa). Miten upeilta he näyttävätkään. Tässä olisi muotimaailmalle asia, jota se voisi miettiä vielä uudestaan.


pictures: vogue.it

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kevään trendit

Vaikka muotiviikot pyörivätkin kovalla tahdilla maailmalla ja seuraan niitä tarkasti, en suostu millään tekemään yhtäkään postausta tulevista trendeistä. Miten ketään, joka tällä hetkellä katsoo ulos, haluaa edes tietää mikä on ensi syksynä ja talvena must? Vaatteet näyttävät kauhean synkiltä murrettuine sävyineen ja samettipintoineen, varsinkin kun kaikki odottavat hartaasti kevään tuloa raikkaine väreineen ja keveine materiaaleineen. Ei tässä auta kuin kapinoida muotimaailmaa ennakoivuutta vastaan ja tarttua hetkeen eli kevään kuumimpiin trendeihin eli pitsiin, pastelliin ja neonväreihin. Helpoiten kesätrendeihin pääsee mukaan ostamalla yhden vaatekappaleen kustakin kategoriasta.

Ää-ä, haluan kevään jo saapuvan....


Pitsi
-  löytyy jo: luonnonvalkoinen pitsitoppi ja musta pitsimekko
- haluaisin: pitsishortsit


Pastellivärit
- löytyy jo: nuden värimaailma on jo aika hyvin hallinnassa, mutta muut puuttuvat aika hyvin.
- haluaisin: jotain mintunvihreää ja pastelliväriset housut 


Neon
- löytyy jo: heijastinliivi :D
- haluaisin: neonväriset topin ja clutchin


Kolahtavatko valitsemani trendit ja omistatko vaatekappaleita näistä?

tiistai 21. helmikuuta 2012

Kirppispäivä

Tämä ensimmäinen kappale ei sisälly mitenkään postauksen teemaan, mutta mun on pakko purkautua kokemastani ällötyksestä. Istuin hetki sitten bussissa matkalla kotiin päin ja eräs rouva aivasti. Ei siinä mitään, saahan sitä aivastaa, mutta jokin raja siinäkin. Aivastuksia alkoi satelemaan kuin tykin suusta, ensin yksi, kaksi, kolme... Kyl sä tajusit. Rouva ei kertaakaan tehnyt elettäkään peittääkseen aivastusta tai aivastaakseen hihaan, vaan räkä pärskähteli pitkin seiniä. Nyt en puhu mistään kivasta pikkumielikuvasta, vaan hänen penkkinsä viereinen ikkuna oli tosiaan täynnä räkä-/muita roiskepisaroita. Mun teki oikein pahaa ja hyperventiloin/hengittelin villatumppuihini bussin takaosassa kuin ne olisivat suojamaskini. Kuvittelin myös näkeväni kaikki ilmassa leijailevat virukset ja bakteerit.

Ei siinä mitään, jos aivastuttaa, niin aivastetaan, mutta eikö olisi kohteliasta yrittää edes peittää suu? Tällainen tapa opetetaan jo lastentarhassa (tiedän, kun olin sellaisessa puoli vuotta töissä). Onneksi mä en istunut kyseisen naishenkilön edessä, sillä mulla olisi voinut itsehillintä pettää ja olisin saattanut sanoa jotain hieman rumaa hänen käytöstavoistaan. Parasta oli se, että nainen aivasti mun hieman yli vartin kestävän bussimatkan aikana noin 43 kertaa. Noin siksi, etten laskenut aivan ensimmäisi pärskähdyksiä. Järkyttävää.

No, mutta asiaan. Kävin tänään taas lajittelemassa ja lisäämässä vaatteita kirppispaikalleni. Samalla piti tehdä pienoinen katsaus ympäri mestan ympäri, ihan jos vaikka löytyisikin jotain. Ja totta vie löytyi! Seuraavissa kuvissa näet kaksi mun löytämääni aarretta:


H&M:n musta pitsimekko
Löysin tämän hienon pikkumustayksilön sovituskopista aivan sattumalta. Kokeilin, mutta en uskonut sen mahtuvan, sillä kokolappu näytti yhtä koko liian pieneltä minulla. Kappas, se meni ja lähti kotiin mukaan. Tämän kevään yksi kuumimmista trendeista onkin (mun mielestä taas) pitsi ja tadaa: ensimmäinen pitsimekkoni pikkurahalla!


Filippa K farkut
Tämän löydön tehdessäni en voinut muuta kuin hihkua ilosta. Täydellisesti istuvat merkkipökät todella halvalla. Kahta kertaa ei tarvinnut käskeä, joten nyt ne on mun. Parasta näissä housuissa on se, että lahkeet ovat myös skinny-malliset.


maanantai 20. helmikuuta 2012

Hyveet vastaan paheet

Sunnuntai-ilta meni täysin pahuuden kourissa. Me ei jaksettukaan K:n kassa toteuttaa suunnitelmiamme mm. sen takia, että kaivoimme autoa irti lumipenkasta, vaan jäimme kotiin kahden pizzan, kahden leffan ja 1,5 litran kokiksen kanssa. Syötiin vissiin pari karkkipussiakin. Olo oli tietysti aamulla tämän hiilarimäjäyksen mukainen. Hyi, olkoon... Eilen oli kyllä kauhea nälkä näitä syödessä, mutta nyt mun tekee oikein pahaa katsoessani näitä kuvia. En pysty ymmärtämään, miten joku voisi syödä tällaista shaipaa useasti. Mulla ainakin iskee joka kerta tällaisen session jälkeen ns. roskaruokakrapula (subi poisluettuna), ja nyt ei puhuta mitenkään kuvainnollisesta morkkiksesta, vaan ihan oikeasta pahasta olosta.


Tänään meillä olikin sitten todellinen kuntoilupäivä. Käveltiin kunnon lenkki Impivaaran uudistuneeseen uimahalliin. Ai, että se oli hieno.  Viiden euron sisäänpääsyhintaan (hinta aleryhmällä, esim. opiskelijalla) kuului allasosaston lisäksi kuntosali. Teimme molemmat omat tämän hetkiset saliohjelmamme ja siirryimme sen jälkeen uimaan, jossa K opetti mulle vanhana uimarina hieman tekniikoita. Mietin siinä kunnollista rintauintia harjoitellessani, että milloin mä olen viimeksi käynyt oikeasti uimassa, enkä vain pulikoimassa. Siitä on tosi pitkä aika! Mä olen yleensä sellainen räpiköijä, joka suostuu menemään veteen vain ulkomailla, kun on aivan pakko saada viilennystä ja silloinkin pelkään kuollakseni meduusoja tai haita (kiitos liian nuorena katsotun Tappajahain) ja kuvittelen näkeväni niitä joka puolella. Mä en pelkää noita otuksia yksinään vapaissa vesissä, mutta myös niinkin pienissä altaissa kuin Ruotsin laivojen allasosastolla :D Tänään kuitenkin nautin uimisesta suuresti, kumma kyllä.


Mulla on tällä hetkellä menossa tämän näköinen saliohjelma:
3x10 rinnalleveto + ylös työntö
 3x10 puolkyykkyhypyt tangon kanssa
3x10 päkiähypyt tangon kanssa
3x10 ylätalja
3x10 alatalja
vatsat

Tällaista ohjelmaa väännän salilla kerran tai kaksi viikossa omien lajitreenien ja aerobisen harjoittelun oheen. En tiedä onko toi nyt ihan kaikkein optimaalisin ohjelma, mutta tällä nyt mennään!

Huomaa sivupalkissa oleva kysely! Vastausaikaa on 27.2 klo 12 asti.
myöhempi edit. mä nolo unohdin tietysti tosta palkkilistasta Bloggerin, enkä pysty lisäämään sitä enää jälkikäteen, huoh...


kollaasi tehty osoitteen weheartit kuvista

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Never know what's coming

bleizeri: Zara // mekko: H&M // kengät: DinSko (tarvitsisin edelleen ne nätit mustat korkkarit...)

Lauantai-iltana piti hiihtoloman kunniaksi päästä hieman päästelemään höyryjä koneistosta ja päädyimme ulos (rumpujen pärinää) perusjengin kanssa. Ilta oli rattoisa, kuten aina. Ei näin hauskassa porukassa voi olla tylsää! Illan tunnelmasta saa varmaan näiden kuvien avulla varmaankin hieman kiinni, joten en viitsi turhaa vaivata päätänne tylsällä tekstillä. 


Sain muuten vihdoin eilen vietyä vaatteita kirpputorille. Eilen käytiin viemässä Kirppis-Centerin loosiin vaatteita ja niitä oli tänään lähtenyt jo oiva kasa, toivottavasti suurin osa on käynyt edes kassan kautta. Toinen ongelma varastamisen lisäksi kirppiksillä on tavaroiden hakeminen toisen loosista. Silloin varas on toinen myyjä, joka vie kivannäköisen vaatteen tai tavaran jostain kirppisloosista, poistaa vanhan hintalapun, pistää omansa tilalle ja kehtaa myydä muina miehinä omanaan. En edes voi kuvitella, että näinkin joku tekisi, mutta kuuleman mukaan tätäkin tapahtuu hyvin paljon. Uskomatonta toimintaa... Mä niin toivon, että jään tästä myyntireissusta voitolle.


PS. Mirrit haluavat toivottaa hyvää hiihtoloman alkua kaikille sähkölämmitteisestä pesästään!

tiistai 14. helmikuuta 2012

Heart skipped a beat

Mun ystävänpäiväni on startannut aika mukavasti näin alkuunsa, vaikka rakkaani onkin tällä hetkellä armeijan harmaissa, eikä ollenkaan täällä mun kanssani. Mä oon käynyt jo ystävänpäivälounaalla K:n äidin luona nauttimassa kanasalaattia sydämen muotoon leikattujen paprikoiden ja sydänpastan kera. Jälkiruoaksi syötiin tietysti herkullisia sydämenmuotoisia Valentinen leivoksia, jotka olivat aivan parhaita. Herkullisia kuin mitkä, suosittelen reseptiä jauhopeukaloille. Koko ruokapöytä oli muutenkin koristeltu kaikella sydämenmuotoisella, oli ne sitten pumppernikkeleitä tai lautasliinojen pidikkeitä, mitäs ne nyt onkaan oikealta nimeltään. Ihanaa, että joku jaksaa nähdä vaivaa!

Kaiken tämän herkuttelun jälkeen mun täytyy palata todellisuuteen ja työstää kaikki loppuviikon koulutehtävät pois alta, sillä muuten en ehdi niitä tekemään. Hyi näin heti alkuunsa. Ei tässä auta vikiseminen, vaan on ryhdyttävä hommiin, jos jotain aikoo tänään valmiiksi saada.




Ystävänpäivästä ja sydämistä puheen ollen jokunen aika sitten kameraani tarttui tällainen ihastuttava otos luokkakaverini puserosta. Sydän on muotona erittäin mielenkiintoinen ja se luo heti positiivisia assosiaatioita niin käyttäjälleen kuin katsojalleenkin. Sydämiä päälleen pukeva ihminen ei voi olla huonolla päällä! Inspiroiduin sydän-kuviosta tämän kuvan myötä hyvin paljon, jopa niin paljon että keräsin sydämen kuvia sisältäneistä vaatteista ja asusteista kollaasin näin ystävänpäivän kunniaksi. There you go!


 Mistä voi löytää sydämiä?
- korut (korvikset, kaulakorut, sormukset...)
- laukut muoto tai kuviointi- laukkujen lukot
- puseron kuvioitu kangas
- aurinkolasit ja huivin kuviointi
- mekon leikkaukset


Hyvää ystävänpäivää kaikille ihanille lukijoille! 
Ihanaa, kun luette blogiani (jopa te, jotka eksytte FB:n välityksellä tänne aika ajoin). Muistakaa käydä kommentoimassa, sillä se piristää ihan älyttömästi.

maanantai 13. helmikuuta 2012

Happy b-day J!


Lauantai-iltana tuli vietettyä kaverin synttäreitä sankoin joukoin. Kaikkia en valitettavasti saanut kuvaan, eivätkä he välttämättä olisi halunneetkaan, mutta tässä on kuitenkin hieman kuvasaldoa juhlista. Hauskaa oli ja Bailey's-juustokakkukin on nyt koettu. Se oli kieltämättä herkullista, mutta hieman tujua :D 

Ensimmäistä kertaa elämässäni mulla ei muuten ollut vaatekriisiä. Olin miettinyt vaatteet jo aikaa sitten valmiiksi, mutta laitoin silti housut jalkaan bussimatkan ja pitkän kävelysession ajaksi. Loppujen lopuksi en mukavuussyistä jaksanutkaan riisua housuja ja siirtyä pikkumekkooni, vaan jätin sen päälle topiksi hameosa ylöspäin käärittynä. Olipas se vaihteeksi helppoa!


Kivaa alkanutta viikkoa kaikille! Mulle tämä viikko on erityinen, sillä mä aloitan vihdoinkin sen autokoulun (finally, hehheh...) ja loppuviikosta menen kuuntelemaan K:n valan, josta se pääseekin suoraan lomille. Oon odottanut K:n lomaa kuin kuuta nousevaa, sillä mulla on aivan kaamean hirveä ikävä sitä. Mullehan maanantai on jo käytännössä torstai ;)

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

I just love glitter


Yhden jos toisenkin kovimman muotibloggarin käytössä nähdyt Jeffrey Cambell-merkkiset tolppakorkoiset Lita-kengät alkavat vihdoinkin vaikuttaa high street-markkinoilla myytäviin kenkiin. Tämä tulee ilouutisena kaikille, joilla ei ole varaa tuhlata 120€ (noin hinta Solestruck.comissa) näihin ehkä jo syksyllä muodista pois meneviin popoihin. Nelly.com ja Suomeen toimittava missguided ovat panneet jo oman osansa peliin ja toimittaneet markkinoille hieman omannäköisensä "kopiot" supersuosituista Litoista. 

Törmäilin aamudatiksella Missguidedin sivuilla ensimmäisessä kuvassa oleviin ihaniin kultaglitteri-tolppakorkoihin ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Mun on pakko saada noi! Aivan, mutta eihän mulla ole rahaakaan, eikä onneksi niitä ole enää mun kokoa jäljellä. Se siitä sitten, selvisinpä vähällä. 


Jos törmäilette yhtä kivoihin tolppiksiin, niin tänne saa laittaa linkkiä niistä! 

lauantai 11. helmikuuta 2012

Some footbalance and dry shampoo for me


Kuivashampoon suurkuluttajana tunnen velvollisuudeksi ostaa eri merkkien kuivashampoita vertailuun ja siksi ostinkin tänään tuon Schwarzkopfin Got2B-merkkisen Rockin'it kuivashampoon (hinta Stockmannilla 6,90€). Ensivaikutelmana oli aivan hirveän tymäkkä sitruksen tuoksu. Huhhui kerrakseen, mutta onneksi haju hieman laimenee, eikä kulkiessa perään mitään jää hajupilveä. Lopuksi en edes enää haistanut tuotteen olemassaoloa. Tuote tuntuu näin ensikoskettamalla ihan kelvolliselta, ainakin tällaisiin suht vaaleisiin hiuksiin. 


Kävin tänään salilla tekemässä tunnin mittaisen peruskuntolenkin (joka on muuten puuduttavan tylsää) ensin matolla ja sitten kuntopyörällä. Keskustan Elixiassa vietettiin tänään avoimien ovien päiviä ja siellä oli muutenkin kaikenlaista viihdykettä proteiinijuomamaistatuksesta FootBalance-analyysiin ja meikkaukseen. Mä kävin tietysti niissä kaikissa.

Juostessa mun toinen polvi kipeytyy lähes aina jonkin verran ja nyt siihen löytyi selitys FootBalance-analyysistä. Mun vasemman jalan holvikaari on lähtenyt laskeutumaan ja siitä johtuen polvikin kipuilee. Mä oon aina oinastellut hieman samanmoista, mutta en ole koskaan lähtenyt jalkojani tarkistuttamaan. Analyysin jälkeen mun mukaani lähti personifikoidut, täysin mun tarpeisiin muokatut pohjalliset. Pohjallisissa on 30 päivän tyytyväisyystakuu eli jos sen aikana tuote ei tunnu toimivan, niin pohjallisia voi käydä muokkaamassa uudestaan. En nimittäisi noiden ostamista mielenhairahdukseksi, vaan omaan terveyteen panostamiseksi. Toivottavasti alkaa nyt lenkki ja kyykyt maistumaan!

Meikkauksessa mulla laitettiin nätti silmämeikki, mutta siitä sitten lisää huomenna muiden kuvien kera. Tänään nimittäin mennään hieman juhlimaan ;)

torstai 9. helmikuuta 2012

White knit and wax pants

pipo: Selected Homme // neule ja housut: Zara // vyö: Gant // laukku: Turkista // korut: Nonination ja joku muu // kengät: Skopunkten // villasukat: rikkinäiset

Tässä olisi teille tarjolla uusista vaatteista in action kuvaa. Mun puolestani voisi tosin tulla taas lämpimämmät ilmat, jotta voisi poistaa vihdoin noi kauhistuttavat veijot käytöstä. Ne meinaan vetävät kivasti aina housuja ruttuun ja ovat muutenkin tosi hohdokkaat, varsinkin ne missä on oranssi-pinkki-punaiset leveät vaakaraidat punaisella pitsireunuksella, kiitos äiti <3 En tänään meinannut kehdata nostaa takkia pois naulakosta ruokalassa, koska olin vetänyt veijot napaan asti ja puseroilla on yleensä tapana nousta ylös käsiä nostettaessa. Siinä ihan vaikeana vilkuilin ympärilleni ja odotin hyvän hetken tulevan.

Hei lukijat! Sitten toivoisin teiltä blogin parannus- ja postausehdotuksia, ihan mitä vaan saa laittaa. Tilastoista näen, että mun blogissani käy ihan mukava määrä sakkia päivittäin, vaikka harva kommentin jättääkin. Olisi siis kiva lueskella vaikka jotain ihan turhia kommenttejakin, sillä silloin tiedän jonkun lukeneen mun juttuni oikeasti, eikä vain vahingossa eksynyt mun sivuille googlettaessaan sanan "finnejä" (jo 5 kertaa tällä viikolla). Jepjep, ja toi ei ole edes vitsi :D 

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Candy Floss


Millainen olisi kevät ilman pastellisia värejä tai seilorityyliä? No ei minkäänlainen, luulenpa että kevät jättäisi tuossa tilanteessa kokonaan tulematta. Tänäkin vuonna kevät saapuu runsaan värikirjon kera, mutta viime kesänä nähty colour blocking saa astetta hempeämmän sävyn. Nyt pastellivärejä yhdistetään toisten pastellisävyjen lisäksi maansävyihin kuten kermaan, beigeen tai ruskeaan tai vastavuoroisesti kovaan mustaan. Rohkea uskaltaa yhdistää pastellia neonväreihin. 


Jos et uskaltaudu pukemaan pastellia päästä varpaisiin, luota värikkäisiin housuihin ja asusteisiin, kuten isoihin laukkuihin. Niitä on helppo yhdistellä vaatekaapin tukipilareihin ja tavoittaa tyyli uusimatta koko vaatekaapin sisältöä. Mielestäni paras pastellihousuvalikoima löytyy Zarasta, muualta löytyvien värit ovat liian kirkkaita.


Omistatko jo pastellihousut? Haluaisitko sellaiset?

tiistai 7. helmikuuta 2012

Turhia löpinöitä ruoasta ja liikunnasta

Olen ollut viimeiset päivät liiankin rentouttavalla minilomalla, koska mulla ei ollut koulua tortaina eikä perjantaina ja maanantaina olin vielä kipeä. Toivon aina tietyin väliajoin tulevani kipeäksi, jotta olisi hyvä syy olla menemättä kouluun ja tekemättä yhtään mitään. Sitten kun tulee kipeäksi oikeasti, niin se ei olekaan yhtään sellaista kuin kuvittelisi. Mulla ei ainakaan ollut mitään tekemistä, mistä kertoo katsomani dokumentit "Näin Saksaa pommitettiin" ja "Elämää Viron tasavallassa". En mä voi kuitenkaan kieltää, etteivätkö nuo dokumentit olleet mielenkiintoisia, sillä tykkään hulluna historiasta, varsinkin poliittisesta historiasta.

Vetelehdin minilomani vähän liiaksikin, sillä tänään tuntui siltä että on pakko päästä salille tai rajähtää. Mä olen sellasta tyyppiä, että jos ei pääse liikkumaan niin muutun tosi kireäksi ja jalkoja pakottaa todella paljon. Kävin sitten reippaana koulun jälkeen salilla, oli sitä jo odotettukin. Syke kuitenkin nousi turhan hitaalla juoksutemmolla ihan hulluihin lukemiin ja vanha venähtänyt nilkkakin keljuili tosi pahasti, eli ei mennyt se treeni ihan nappiin. Jouduinkin klenkkaamaan loppupäivän. Päivän liikuntasuorituksesta päätellen en ole vielä ihan kunnossa.


Söin tänään kouluruoan lisäksi vielä omatekemääni herkkusalaattia. Rakastan salaattien valmistusta, vaikka en niitä joka aterialle valmistakaan. Mun mielestä ruokasalaatteja voi tehdä joko oikein tai väärin. Väärin tehdyissä salaateissa on vain perusvihannekset eikä mitään muuta mielenkiintoista. Oikein tehdyssä salaatissa on sitten taas kaikkea mistä pidän.

Jaden oikein tehty salaatti:
- vihanneksia oman maun mukaan (en tykkää laittaa tomaattia, koska vihaan sen pilkkomista, sitä sattui olemaan kotona mun onnekseni valmiiksi pilkottuna)
- proteiininlähde: (tässä kananmuna ja tonnikala) kana... jne.
- hedelmä: mun salaateissa on pakko aina olla jotain hedelmää, kuten viinirypäleitä, banaania tai tässä omenaa. Päärynät ovat myös herkullinen lisä, varsinkin brien kanssa.
- juusto: mitä maukkaampaa, sen parempaa. Tämän päivän ruokasalaatissani käytin vuoden kypsynyttä kermajuustoa, namnam. Kokeilussa ovat myös olleet vuohenjuusto, brie ja muut kumppanit.
(- siemeniä: jos vain on, niin pistän aina paahdettuna)

Jos näillä ohjenuorille tekee salaatin, niin siitä ei voi tulla kuin hyvää.


Myöhemmin mun teki ihan törkeästi mieli karkkia, joten päädyin herkkunälkääni valmistamaan ihanaisen Alexan karppilettuja. Hän kehui niitä blogissaan superhyviksi ja niinhän ne olivatkin! En olisi uskonut, sillä omat k-lettukokeilut ovat yleensä menneet joko maun tai rakenteen puolesta metsään. Namnam.

Yksi juoma, mitä suosittelen tällä hetkellä on matee. Se on yerba-puun lehdistä valmistettua teen kaltaista juomaa, vähän kuin rooibos, mutta paljon parempaa. Juomasta ei tule hevillä kitkerää toisin kuin teestä ja siitä saa paljon vitamiineja. Kannattaa kokeilla, kun vihreä tee tökkii. Mä juon tuota nykyään vähintään puoli litraa päivässä, ihan vaan koska mun mielestä se on hyvää.

Huh, tulipas tästä selostuksesta yllättäen tosi pitkä. Ehkä vähän liiankin pitkä, anteeksipyynnöt sen puolesta. 
Hyvää viikon alkua kaikille tasapuolisesti!

maanantai 6. helmikuuta 2012

DIY Denim shorts inspirations

Olen aikaisemminkin täällä kirjoittanut huutavasta tarpeesta saada farkkushortsit, mutta en oikeastaan ole tehnyt mitään asian eteen. Nyt siihen tulee muutos! Mä olen päättänyt lähteä muokkaamaan mun vanhoja suosikkifarkkujani lyhyempään malliin. En kuitenkaan ihan ensi istumalta uskalla ottaa saksia käteeni ja lähteä revittelemään, onhan kuitenkin kyseessä mun kahdeksannella luokalla ostamani rakkaat housut, vaan mietin ensin tarkasti mitä aion niille tehdä.    


Etsin netistä farkkushortsi-inspiraatioita aika laihoin tuloksin. Mun mielestäni kaikki "siisteimmät" tuunaukset ovat jo aika nähtyjä, ts. sellaiset löytyy jo lähes joka toisen kaapista. Mietinkin siis, että lähdenkö ollenkaan tekemään shortseille mitään radikaalimpaa tuunausta vai jätänkö niistä enemmänkin basicit, aikaa kestävän tyyliset. No, mutta teen tai en, tässä on hieman löytöjäni muille samaa suunnitteleville. Ainut, mikä on varmaan, on se että farkkushortsieni lahkeet tulevat olemaan edes hieman huolitellut.


Valkaistut
Suurimmat kiinnostuspisteeni saavat näm valkaistut shortsit helppoudellaan. Kiinnostaisi kokeilla tuota, ehkei ihan noin voimakkaana kuin tuossa oikean puoleisessa kuvassa, mutta samoin päin (eli yläosa valkaistu). Kloritea kehiin ja kokeilemaan vaan! Pahin lopputulos olisi sellainen selvä batiikkikuvio... :s


Niitit
Näitä tuntuu löytyvän joka kiven alta. Miten noita niittejä voisi käyttää uudella tavalla? Kenzan blogista löytyi tämä alempi kuva, joka ei ole mun mielestä niin loppuunkulutettu, vaan itseasiassa aika villi idea. Niittien tulisi olla tietysti näitä kartioniittejä, sillä pyramidin mallisia on nähty jo ihan tarpeeksi. Sivuille niitit pitäisi kiinnittää jo istumismukavuuden vuoksi, ketään ei viitsi istua kauaa niitit takapuolessa. Trust me, tiedän kyllä mistä puhun.



Roikkuvat jutut
Pidin erityisesti vasemman kuvan ketjuista, jotka on nähty jo Alexander Wangin ss'09-näytöksessä. Pidin toisaalta myös Kenzan mustista farkkushortseista, koska niitit oli niissä tällä kertaa sivuilla, joten osin myös sen vuoksi nuo valkoiset shortsit uppoavat. Ehkä kehittelen shortsien sivuille jotain mielenkiintoista. Se mielenkiintoinen ei tule sitten kyllä tule olemaan pitsiä, sen voin luvata. 


Maalatut
Maalaamalla saa helposti ja kätevästi muutettua shortsien ulkonäköä hyvin paljon, mutta mielestäni farkkujen maalaaminen vie niiltä kokonaan idean olla siniset, risaiset ja muutenkin käytetyn näköiset. Visuaalista silmää omaava maalaa housuihin vaikka taideteoksen, mutta yksinkertaisella sutimisellakin pääsee pitkälle. USA:n lippu tuntuu olleen hyvin yleinen aihe farkkumaalaajien piireissä, mikä voisi olla the next big thing? 


Mitä mun omaan elämään kuuluu? Oon ihan maassa, kun K lähti parin tunnin kotivisiitin jälkeen takaisin armeijan hoitoon ja näen sen seuraavaksi vasta heidän valapäivänään eli noin parin viikon päästä. Harmi, että sillä sattui olemaan just tänä viikonloppuna se treeneileiri, kun näkemiset jäi sen ohella.
 

Toinen, mikä mua ottaa tällä hetkellä päähän, on mun kissan kiima. Luit oikein, kiima. Tyttö on siis sijoituskissana mulla ja sitä ei ole sen vuoksi leikattu. Toi kissa on oikeasti maailman rasittavin, koko ajan kihnuttamassa jalkaa tai naamaa, maukuu ja huutaa. Mun oli perjantaina lähdettävä kaupungille, koska en jaksanut kuunnella tota apinaa yhtään. Se vie mun yöunet, eikä auta, vaikka lukitsisin sen pois makkarista. Se pikkupirulainen osaa nimittäin avata ovet hyppimällä kahvaa päin. Oon kokeillut pistää oven eteen pienen painavan raapimapuunkin, mutta kisu onkin sitkeämpi kuin minä. Mä luovutan yleensä parin tunnin hypin-ovea-päin-ryminä-session jälkeen ja päästän sen kiusaamaan mua. En malta odottaa, että pentujen jälkeen se voidaan sterilisoida. Joo, ja näitä viikon kestäviä kiimoja on tietysti kahden viikon välein.

PS. Miksi ihmeessä Bloggeri vaihtaa rivivälin (ja fontinkin?) tuossa yhdessä kohtaa? En saa sitä vaihdettua samaksi kuin muut ovat, I'm sorry :(